Talas asukastila

1. Mikä on Talas asukastila?

Talas on Kalasataman palveluyhtiöiden osakasyhteisöiden, kuten taloyhtiöiden, uusi yhteinen kerhotila. Se on tarkoitettu asukkaiden, taloyhtiöiden ja erilaisten asukasryhmien käyttöön esimerkiksi kokoontumisiin, juhliin, kokouksiin, etätyöhön, liikuntaan, harrastuksiin, saunailtoihin ja yhteiseen tekemiseen.
Talaksessa on myös kaikille avoimia tiloja, joita voi käyttää ravintolan aukioloaikojen puitteissa ilman erillistä varausta.
Talas on monikäyttöinen yhteinen tila kaikenikäisille kalasatamalaisille.

2. Kenelle Talas on tarkoitettu?

Talas on tarkoitettu Kalasataman palveluyhtiöiden koko toiminta-alueen yhteiseksi tilaksi. Tavoitteena on, että se palvelee eri-ikäisiä käyttäjiä: lapsiperheitä, nuoria, työikäisiä, senioreita, taloyhtiöitä ja alueen muita asuntoyhteisöjä.
Koska tila on uusi, sen käyttötavat kehittyvät kokemusten ja palautteen perusteella.

3. Miksi Talas rakennettiin?

Talas on osa Kalasataman asemakaavoihin perustuvaa yhteiskerhotilojen kokonaisuutta. Alueelle on alusta asti suunniteltu yhteisiä harraste- ja kokoontumistiloja.
Talaksen rakentaminen perustuu siten Kalasataman asemakaavojen määräyksiin, joiden mukaan osa asuntotonttien yhteiskerhotiloista tulee sijoittaa alueelliseen palvelurakennukseen. Talas ei siten ole lisännyt asukkaiden kustannuksia (asunnon vuokraa tai myyntihintaa), koska muuten tilat olisi pitänyt rakentaa jokaiseen rakennukseen erikseen.
Yhteiskerhotilojen idea on vähentää päällekkäistä rakentamista: kaikkea ei tarvitse rakentaa jokaiseen taloyhtiöön erikseen, vaan osa tiloista voidaan tehdä yhteisiksi koko alueelle. Näin saadaan käyttöön monipuolisempia tiloja kaikille kalasatamalaisille. Lisäksi tällöin asuntotontit säästävät omissa rakentamiskustannuksissa ja mainittua tilaa vapautuu muuhun käyttöön.
Kalasatamaan on tarkoitus toteuttaa yhteiskerhotiloja yhteensä vähintään noin 3 000 kerrosneliömetriä. Talas on tästä ensimmäinen osa 1 200 kerrosneliömetriä.

Rahoitus, kustannukset, hinnoittelu

4. Yleistä rahoituksesta ja kustannuksista

Palveluyhtiöiden rahoitusmalli on kaksiosainen. Se koostuu investointimaksuista ja käyttömaksuista.
Rakennusaikana peritään osakasyhteisöiltä investointimaksua, jota käytetään palveluyhtiöiden vastuulla olevien investointien, kuten yhteispihojen, yhteiskerhotilojen, autopaikkojen ja muiden alueellisten palvelujen toteuttamiseen.
Käyttömaksuilla katetaan kuukausittain yhteisistä palveluista aiheutuvia kaikkia käyttökustannuksia, kuten kunnossa-, puhtaana-, ylläpito- ja uudistamiskustannuksia, tontinvuokria, vuokria, vakuutuksia tai käyttövastikkeita ja yhtiön hallintokuluja. Hallintokulujen osalta on erityisesti huomattava, että palveluyhtiöt toimivat myös alueellisina tilaaja-, rakennuttaja- ja valvontaorganisaationa. Hallintokulut liittyvät siten sekä palveluyhtiön päivittäiseen toimintaan että sen vastuulla olevien hankkeiden ja yhteisten palvelujen käytännön toteuttamiseen.
Palveluyhtiöiden käyttömaksut eivät yleensä näy asukkaalle erillisenä laskuna, koska ne laskutetaan osakasyhteisöiltä, kuten taloyhtiöiltä. Ne sisältyvät taloyhtiöiden kustannuksiin ja välittyvät asukkaille esimerkiksi vastikkeiden kautta.

5. Mitä Talas maksoi?

Talaksen taloudellinen loppuselvitys on vielä kesken, joten lopullinen kokonaiskustannus täsmentyy myöhemmin. Sopimuksen mukainen urakkahinta oli noin 5 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.

6. Miten Talas rahoitettiin?

Talas rahoitettiin Kalasataman palveluyhtiöiden osakasyhteisöiltä, kuten taloyhtiöiltä, kerätyillä yhteiskerhotilojen investointimaksuilla. Investointimaksut perustuvat tonttien rakennusoikeuteen ja palveluyhtiöiden ja osakasyhteisöiden välisiin sopimuksiin.
Malli pohjautuu kaupungin päätöksiin sekä tonttien vuokrasopimuksiin ja kauppakirjoihin, jotka Helsingin kaupunki on tehnyt asuntotonttien vuokralaisten tai omistajien, kuten taloyhtiöiden, kanssa.
Käytännössä rahoitus on kerätty asuntotonteilta rakentamisvaiheessa osana alueen yhteisten palvelujen kokonaisuutta.

7. Otettiinko Talasta varten lainaa?

Talas on toteutettu ilman lainarahoitusta, vaikka rakentamisen kustannustaso on noussut viime vuosina merkittävästi.

8. Ovatko Talaksen kustannukset nostaneet kuukausittaisia käyttömaksuja?

Talaksen rakentaminen on rahoitettu yhteiskerhotiloihin kerätyillä investointimaksuilla. Talasta varten ei ole otettu erillistä lainaa, eikä sen rakentaminen ole aiheuttanut erillistä lainanhoitokulua.
Talaksen tilojen varausmaksujen tavoitteena on kattaa tilojen käytöstä syntyviä kuluja mahdollisimman oikeudenmukaisesti käyttäjä maksaa periaatteella ja tukea sitä, että Talas voi palvella asukkaita pitkäjänteisesti.
Talaksen varausmaksut perustuvat arvioituihin aloitusvaiheen käyttöasteisiin, jotka on arvioitu varovasti, koska rakennus on vasta äskettäin otettu käyttöön ja Talaksen tunnettuus ei vielä ole laaja-alaista.
Asukkailta saatujen toiveiden perusteella rakennuksen tulisi taloudellisesti toimia omillaan. Käyttöasteen ylittäessä arvioidun tavoitteen, voimme tarkastella varausmaksuja alentavasti.
Mikäli halutaan alentaa Talaksen tilojen varausmaksuja käyttöasteen ollessa matala, vaihtoehtona on korottaa osakasyhteisöiltä perittävää kuukausittaista käyttömaksua. Tällöin kaikki asukkaat osallistuvat Talaksen käyttökulujen maksamiseen, vaikka eivät tiloja käyttäisikään.

9. Miksi käytöstä peritään maksuja, jos tila on jo rakennettu?

Rakentaminen ja käyttö ovat eri asioita. Rakentaminen on rahoitettu yhteiskerhotiloihin kerätyillä investointimaksuilla, mutta käytöstä syntyy jatkuvia kuluja, kuten siivousta, lämmitystä, vettä, huoltoa ja ylläpitoa. Varausmaksuilla katetaan näitä arjen kuluja ja varmistetaan, että tila pysyy hyvässä kunnossa myös pitkällä aikavälillä.

10. Miten saunavarauksen hinta muodostuu?

Talaksen saunaosasto on ryhmille tarkoitettu varattava kokonaisuus. Varaukseen sisältyvät sauna-, pesu- ja pukutilat sekä saunatupa astioineen.
Hintaan sisältyy esimerkiksi siivous, lämmitys, vesi ja ylläpito. Hintaan vaikuttaa myös varauksen kesto. Koska Talas on uusi tila, hinnoittelua seurataan ja tarvittaessa muutetaan alkuvaiheessa kokemusten ja palautteen perusteella.

11. Mihin vuokratulot ja varausmaksut käytetään?

Vuokratuloilla ja varausmaksuilla katetaan Talaksen ylläpidosta ja käytöstä syntyviä kuluja. Palveluyhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella: ne eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoa. Mahdollinen ylijäämä käytetään yhtiön toiminnan tukemiseen ja yhteisten palvelujen kehittämiseen.

Rakennuttaminen ja valvonta

12. Miten Talaksen rakentamista on valvottu?

Talaksen rakennuttamista on valvottu palveluyhtiöiden hallitusten, projektinjohdon ja rakennuttajakonsultin kautta.
Mukana ovat olleet hallitusten ja ohjausryhmien lisäksi palveluyhtiöiden toimitusjohtaja projektinjohdon, valvonnan ja vastaanoton roolissa sekä A-Insinöörit johtavana rakennuttajakonsulttina. Hallitus on valvonut hanketta ja tehnyt keskeiset päätökset.

13. Ovatko suunnittelu, urakka ja sopimukset kilpailutettu?

Talaksen toteutukseen liittyvät suunnittelu, rakennusurakka ja sopimukset ovat kilpailutettu, ja hallitukset ovat tehneet valinnat kilpailutusten perusteella.

14. Miten eturistiriidat on vältetty, jos rakennuttajilla on päätösvaltaa?

Päätöksenteossa noudatetaan osakeyhtiölakia, yhtiöjärjestystä ja hyvää hallintotapaa. Esteellisyystilanteissa asianomaiset henkilöt jääväävät itsensä ja edustamansa yhtiöt käsittelystä ja päätöksenteosta.

Asukkaiden toiveet, vaikutusmahdollisuudet ja tiedotus

15. Miten asukkaiden toiveet huomioitiin?

Talaksen suunnittelu aloitettiin selvittämällä asukkaiden toiveet. Kalasataman asukkailta ja taloyhtiöiden hallituksilta kerättiin toiveita siitä, millaisia tiloja ja toimintoja alueelle kaivataan.
Toiveita kerättiin eri kanavissa, muun muassa foorumeissa, sosiaalisen median kanavissa ja suorakyselyillä taloyhtiöiden hallituksille. Lisäksi hanketta esiteltiin asukkaille Kalasataman asukasilloissa. Saatujen vastausten perusteella valittiin eniten kannatusta saaneita tiloja ja toimintoja.
Valmistelussa on ollut merkittävästi vaikuttamassa myös asukasedustajia palveluyhtiöiden hallituksissa ja ohjausryhmissä. He toivat esille taloyhtiöiden ja asukkaiden näkemyksiä.

16. Voivatko asukkaat vaikuttaa Talaksen käyttöön jatkossa?

Kyllä. Talas on uusi tila, ja sen käyttöä kehitetään asukkaiden kokemusten ja palautteen perusteella.
Asukkaiden toiveita tarvitaan esimerkiksi siihen, millaisia tapahtumia, kerhoja, vuoroja, perheille ja lapsille sopivaa toimintaa ja muita käyttötapoja Talakseen jatkossa syntyy.

17. Miten Talakseen liittyvistä asioista tiedotetaan?

Talakseen liittyvää tietoa löytää helpoiten palveluyhtiön sivuilta fisuverkko.fi
Lisäksi tietoa jaetaan taloyhtiöiden isännöitsijöiden kautta, jotka välittävät ne asukkaiden tietoon kunkin taloyhtiön viestintäkäytäntöjen mukaisesti.
Palveluyhtiöiden tarkoitus on jatkossa kehittää ja selkeyttää viestintää, jotta asukkailla on ajantasainen ja helposti saavutettava tieto Talaksesta ja muihin palveluihin liittyvistä asioista. Tämä vähentää osaltaan myös väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa Fisuverkon kehittämistä, tiedon löydettävyyden ja tunnettuuden parantamista sekä palautekanavien kehittämistä, jotta alueen asukkaiden toiveet ja näkemykset tulevat paremmin huomioiduiksi.
Tarkempaa tietoa palveluyhtiöiden toiminnasta ja kustannuksista löytyy Fisuverkosta pitkästä ja lyhyestä palveluyhtiöoppaasta.

Päätöksenteko ja hallinto

18. Kuka päättää palveluyhtiöiden asioista nyt?

Kalasataman rakentamisvaiheen aikana päätösvaltaa käyttävät kummankin palveluyhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja yhtiökokouksissa äänivaltaiset osakkeenomistajat eli rakennuttajat ja Helsingin kaupunki.
Asukasnäkökulmaa tuodaan mukaan hallitusten asukasjäsenten, ohjausryhmien ja osakasyhteisöiden kautta.

19. Milloin päätösvalta siirtyy osakasyhteisöille?

Päätösvalta on tarkoitus luovuttaa osakasyhteisöille, kun Kalasataman palvelukonseptit ja toiminta-alueet on toteutettu valmiiksi. Arvio on 2030-luvulla.

20. Miksi päätösvalta ei ole vielä osakasyhteisöillä?

Kalasatama on edelleen rakentamis- ja kehittämisvaiheessa, ja palveluyhtiöillä on vielä toteutettavanaan merkittäviä alueellisia investointeja.
Nykyinen malli perustuu Helsingin kaupungin päätöksiin, asemakaavoitukseen, asuntotonttien vuokrasopimuksiin ja kauppakirjoihin, palveluyhtiöiden ja osakasyhteisöiden välisiin sopimuksiin, yhtiöjärjestyksiin ja alueen vaiheittaiseen toteuttamiseen. Hallinnonluovutuksen jälkeen osakasyhteisöt käyttävät päätösvaltaa.

21. Miten asukasjäsenet valitaan hallitukseen?

Osakasyhteisöiltä pyydetään ehdokkaita palveluyhtiöiden hallitusten asukasjäseniksi. Äänivaltaiset osakkeenomistajat valitsevat jäsenet yhtiökokouksessa osakeyhtiölain mukaisesti. Helsingin kaupunki ei osallistu kuitenkaan asukasjäsenten valintaan.
Asukasjäsenten tehtävä on tuoda esiin asukasnäkökulmaa jo ennen hallinnonluovutusta.

22. Voivatko osakasyhteisöt osallistua yhtiökokouksiin?

Kyllä. Osakasyhteisöillä on läsnäolo-oikeus yhtiökokouksissa, yksi edustaja osakasyhteisöä kohti. Osakasyhtiöille tulee puhe- ja äänioikeus hallinnonluovutuksen jälkeen.

Palveluyhtiön rooli ja kulut

23. Mikä palveluyhtiön rooli on?

Palveluyhtiöt rakennuttavat, omistavat, hallinnoivat ja ylläpitävät Kalasataman yhteisiä palveluja, kuten yhteispihoja, yhteiskerhotiloja, maantasoisia autopaikkoja, pysäköintilaitoksia ja alueportaalia.
Ne toimivat alueellisena tilaaja-, rakennuttaja- ja valvontaorganisaationa suunnittelusta vastaanottoon ja ylläpitoon saakka.

24. Miksi palveluyhtiötä tarvitaan?

Palveluyhtiö mahdollistaa asuntotonttien yhteisten palvelujen toteuttamisen keskitetysti. Näin yksittäisten taloyhtiöiden ei tarvitse erikseen rakennuttaa ja hallinnoida kaikkia vastaavia tiloja ja palveluja.
Keskitetty malli vähentää päällekkäistä rakentamista ja mahdollistaa monipuolisemmat yhteiset palvelut koko alueelle.

25. Mistä palveluyhtiöille syntyy hallinto- ja henkilöstökuluja?

Palveluyhtiöiden tehtävät ja Kalasataman toiminta-alueet ovat laajat. Ne vastaavat muun muassa sopimusneuvotteluista, suunnittelun ohjauksesta, kilpailutuksista, rakennuttamisesta, valvonnasta, vastaanotoista, ylläpidosta, korjauksista, asiakaspalvelusta ja viestinnästä. Palveluyhtiöt ovat alueellisia rakennuttamis- ja ylläpito-organisaatioita.

26. Tavoittelevatko palveluyhtiöt voittoa?

Palveluyhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella. Ne eivät tavoittele voittoa, eivätkä jaa osinkoa. Mahdollinen ylijäämä käytetään yhtiöiden oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen sekä yhteisten palvelujen hyväksi.

27. Miten maksujen käyttöä valvotaan?

Maksujen käyttöä valvovat palveluyhtiöiden hallitukset, toimitusjohtaja, omistajat ja tilintarkastajat. Toimintaa ohjaavat osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys ja sopimukset. Tilinpäätökset ja toimintakertomukset julkaistaan vuosittain.

28. Mediassa on väitetty, että palveluyhtiöiden toimintaan kuuluu myös jätteen putkikeräys ja/tai jätehuolto.

Palveluyhtiöiden toimintaan ei kuulu jätteen putkikeräys ja/tai jätehuolto. Kalasataman jätteen putkikeräys Oy, joka on erillinen oikeushenkilö, hoitaa Kalasatamassa alueellista jätteen putkikeräystä. Palveluyhtiöillä ei ole mainitun yhtiön kanssa toimintaa.

29. Käyttävätkö palveluyhtiöt julkista valtaa ja verovaroja?

Palveluyhtiöt eivät käytä julkista valtaa, eivätkä toimi verovaroin.
Kaupungin osuus on usein kuvattu mediassa virheellisesti palveluyhtiöiden osalta. Palveluyhtiöt ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä, joissa kaupunki on yhtenä vähemmistöosakkaana. Palveluyhtiöt eivät kuulu kaupunkikonserniin.

30. Onko palveluyhtiöiden maksujen osalta kysymys ns. kaupunginosaverosta tai pakkoverosta?

Kysymys ei ole kaupunginosaverosta, eikä pakkoverosta. Jokaisella on valinnanvapaus siinä, haluaako hän esimerkiksi ostaa Kalasatamasta asunto-osakkeet vai ei ja samalla liittyä alueen eräisiin keskitettyihin palveluihin. Myyjä on velvoitettu tiedottamaan näistä ostajaa ennen kauppaa.
Selvyyden vuoksi todetaan, että vastaavantyyppiset asuinalueiden keskitetyt palvelut, kuten pysäköintiyhtiöt, ovat olleet Helsingissä tavanomaisia vuosikymmeniä. Tämän vuoksi kysymys ei ole mistään uudesta asiasta.

31. Väitteet palveluyhtiöiden päällekkäisestä käsittelystä ja laskutuksesta?

Väitteet eivät pidä paikkaansa.
Yhteiskerhotila Talas on palveluyhtiöiden yhteisomistuksessa ja käytössä. Tämän vuoksi päällekkäiset käsittelyt palveluyhtiöiden hallituksissa liittyvät Talaksen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja käyttöön, jolloin molempien hallitusten on erikseen hyväksyttävä keskeiset asiat ja sopimukset. Lisäksi palveluyhtiöiden hallitukset käsittelevät osaltaan yhteisiä Fisuverkko-alueportaaliin liittyviä asioita.
Väitettyä palveluyhtiöiden tuplalaskutusta ei tapahdu. Molemmat palveluyhtiöt perivät vain omiin sopimuksiinsa liittyviä käyttömaksuja osakasyhteisöiltään, kuten taloyhtiöiltä.
Hallintokuluihin viitaten todetaan, että palveluyhtiöt on tarkoitus fuusioida eli sulauttaa. Tämän vuoksi yhtiöissä on vireillä fuusion eli sulautumisen esitoimenpiteiden selvittäminen ja valmistelu.