Kalasataman alueen historia
Suomen ensimmäinen öljysatama, meren muuttaminen kuivaksi maaksi ja kuvauspaikka maailmankuululle elokuvalle – Kalasataman värikäs historia on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia ja suuria mullistuksia.
Kalasataman metropolimaista siluettia ihaillessa on vaikea kuvitella, että tätä entistä satama-aluetta täyttivät vielä 2000-luvun alussa merikontit. Nykyään paikka on Helsingin nopeimmin kasvavia asuinalueita.
Kalasataman historiaan kuuluu monia mullistuksia. Alue oli vielä vuoteen 1825 asti metsäistä, asuttamatonta laitakaupunkia. Kun kasvava Helsingin kaupunki päätti tulipalovaaran takia siirtää tehtaansa ja työpajansa kaupungin ulkolaidoille, alkoi Kalasataman kehityskulku asuinalueena.
Samaan aikaan, kun Helsingin tuotantoteollisuutta keskitettiin Kalasataman ja Sörnäisten alueelle, kasvoi meriliikenne Helsingin edustalla. Paisuva kaupunki tarvitsi uuden sataman. Sörnäisten satama valmistui 1860-luvulla.
Vuonna 1862 käyttöönotettu Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan sai jatkolinjan vain kaksi vuotta myöhemmin, kun rataosuus Pasilasta Sörnäisiin valmistui. Junayhteys Hämeenlinnasta suureen ja moderniin satamaan tarkoitti kasvavan puutavarakaupan myötä lisää liikennettä Sörnäisten satamaan. Satama koki seuraavan kasvupyrähdyksen, kun Pietarin rata avattiin vuonna 1870.
Helsingin teollisuus keskitettiin Kalasatamaan ja Sörnäisiin, ja 1960-luvulla alueelle kehittyi kantakaupungin suurin yhtenäinen teollisuusalue. Se tarkoitti kasvavaa tarvetta tavarankuljetukselle.
Merenpohjasta uutta asuintilaa – Kalasatama pysyy kehityksen kärjessä
Sataman ja teollisuusalueen kasvu laajeni myös merelle. Kalasatamaa ympäröivä merialue oli matalaa ja tarjosi mahdollisuuden yhdistää lukuisat pikkusaaret osaksi laajenevaa satama-aluetta. Maantäyttötöitä on toteutettu Kalasataman ympäristössä aina 1930-luvulta alkaen.
Kalasataman edustalla sijainneet pikkusaaret toimivat alun perin lähinnä kaupunkilaisten huviretkien kohteena ja karjan kesälaitumina. Verkkosaarille perustettu saha sekä Sompasaaren ja Nihdin yhdistäminen laajenevaan satama-alueeseen loi Kalasatamalle uuden rantaviivan. Samalla valettiin perustukset tulevaisuuden uusille kodeille ja työpaikoille. Mantereeseen yhdistettyjä saaria ovat lisäksi Kyläsaari, Hanasaari ja Kana.
Kalasataman tuntumassa sijaitsee edelleen saaria, jotka vehreydellään tuovat ihastuttavan kontrastin urbaaniin kaupunkiympäristöön Vuodesta 1921 asti kansanpuistona, sittemmin ulkoilupuistona palvellut Mustikkamaa tarjoaa luonnonrauhaa, hiekkarantoja ja raikasta ilmaa vain kivenheiton päässä Kalasatamasta. Mantereelle Mustikkamaan yhdistää vuonna 1964 avattu silta Kulosaaresta sekä 2016 valmistunut kevyen liikenteen Isoisänsilta, joka yhdistää ulkoilualueen suoraan Kalasatamaan. Mustikkamaalta on kulku vehreään Korkeasaareen, jolla on muun muassa ulkoilualueita sekä vuodesta 1889 asti toiminut eläintarha.
“Mies vailla menneisyyttä -elokuvan myötä
(Verkkosaaren) niemestä on tullut suomalainen
kansallismaisema.”
– Kallio kipinöi ja Kallio kukkii -verkosto Helsingin uutisissa
Sumppari, Sumppusaari, Sompasaari
Sompasaari on yksi saarista, joita yhdistettiin Sörnäisten laajenevaan satama-alueeseen. Nykyisen Sompasaaren keskelle rakennetun Vihdinkanavan eteläiselle puolelle jäävällä alueella on Nihdin saari. Nämä saaret yhdessä muodostavat nykyisen Sompasaaren.
Sompasaarta käytettiin virkistäytymistarkoituksiin aina mantereeseen yhdistämiseen asti. Kaupunkilaiset kulkivat höyrylaivalla ihastelemaan saaren ainutlaatuisen monipuolista kasvustoa. Sompasaareen oli 1840-luvulla perustettu puutarha, johon lisättiin mitä erikoisempia kasveja kaukomailta seilaavista laivoista. Saaren puuhuviloissa asui tuolloin vajaat 30 vakinaista asukasta.
Kuvassa palomiehet sammuttavat talvella syttynyttä tulipaloa Sompasaaressa 1950-luvulla. Valokuvaaja on tuntematon.
Sompasauna
Nykyisen Sompasaaren eteläkärkeen eli Nihtiin ilmestyi luvaton hökkelisauna vuonna 2011. Kahden vuoden, lukuisten purkujen ja uudelleenrakentamisten jälkeen saunomisen turvaksi perustettiin Sompasaunaseura, joka maksoi kaupungille vuokraa saunan tontista. Nykyään seuraan kuuluu satakunta jäsentä, ja heidän tavoitteenaan on tuoda Helsinkiin lisää avoimia ja maksuttomia saunoja. Itse Sompasauna on niittänyt mainetta ympäri maailmaa, ja elämyksiä etsivät matkailijat kehuvat autenttista saunakokemustaan Sompasaunassa.
Yli kymmenen vuoden matkansa aikana Sompasauna on purettu, palanut, poltettu tai työnnetty mereen niin monta kertaa, että hankkeesta luopuminen ei olisi ollut mikään ihme. Sauna on kuitenkin kerta toisensa jälkeen rakennettu uudestaan, aina vain suuremman tukijajoukon voimin. Sompasaaren rakennustyön edistyessä Sompasauna siirrettiin Hermanninrantaan. Maisema on vaihtunut, mutta saunojat pitävät perinteistään kiinni. Polttopuut ja pesuvesi kannetaan paikan päälle itse. Saunomisen lomassa pulahdetaan meressä, lauleskellaan, jutellaan ja kuunnellaan mitä erilaisimpia tarinoita. Sompasauna on loistava esimerkki siitä, mitä yhteisöllisyys voi saada aikaan.
Kalasataman taide
Kalasatamastan jännittävä historia sekä monimuotoinen miljöö inspiroivat uusia tapahtumia sekä taideteoksia tuhansien ihmisten ihailtavaksi vuosittain. Aluetta rikastuttavat kulttuurihankkeet ovat olennainen osa Kalasataman henkeä.
